Tasapainoilua

Tehdään uutta, kokeillaan uutta. Diabeetikon elämä on monissa asioissa tasapainoilua. Toki sitä on myös monilla muilla ilman diabetestakin. Etusivua on uudistettu ajatuksena saada terveys tasapainoon löytämällä ne asiat, jotka siihen terveyteen liittyvät. Diabetesliitto täytti tänä vuonna 60 vuotta. Sen kunniaksi on esillä vielä hieman ilotulitusta, jotta muistetaan että on niitä juhlahetkiäkin välillä.

Diabeetikon on tarve lähes aina ottaa huomioon se mitä syö ja kuinka paljon. Siksi tämän tasapainoilun yksi merkittävimmistä diabeetikon terveydenhoidossa on ruokailu. Meille annetaan ohjeita, ohjevihkoja ja muita neuvoja paljossa, joita ei edes ennätä välttämättä käymään läpi. Mutta ruokailu pitäisi kuitenkin pystyä suorittamaan jokaisen henkilön omista lähtökohdista säännöllisesti ja terveellisesti. Ja kaiken lisäksi meidän täytyy pystyä aina jotenkin arvioimaan ruuan sisältämä hiilihydraatti määrä. Vai pystymmekö, me joiden, se on joka tapauksessa tehtävä, ilman tätä määrittelyä annostelemaan ateriakohtainen insuliini määrä oikein. Me tasapainoilemme tämän kanssa päivittäin, välillä paremmin, välillä huonommin. Toisilla tasapainotus voi onnistua pelkästään pitämällä kaikki säännöllisenä ja samankaltaisena päivästä toiseen ilman suurempia muutoksia päivittäisessä elämänrytmissä.

Olemme kuullet kuinka terveydenhoidon ammattilaiset, virkamiehet, tutkijat (dosentit) ja jopa poliitikot muistavat muistuttaa meitä kaikkia siitä kuinka tarpeellista päivittäinen liikunta jokaisen henkilön oman terveyden kannalta on. Miksi meistä osa ei liiku juuri ollenkaan ja toisille sen on välttämätöntä huumetta jota on pakko saada. Mikä rajoittaa sitä edes välttämättömintä tarvetta siitä liikunnasta? Välinpitämättömyys, muut elämään kuuluvat osatekijät: työ, muut harrastukset, mahdolliset rajoitukset, jotka estävät harrastaa jotain sellaista, jota henkilö haluaisi harrastaa. Diabeetikolle liikunta on kaikesta huolimatta yksi niistä tasapainottavista tekijöistä, joilla hän omasta terveydestään pystyy huolehtimaan. Liikkuminen tai liikkumattomuus tarkoittaa sitä, että täytyy ottaa huomioon minkälaisen insuliini annoksen tai muun lääkityksen tarvitsemme ennen tai jälkeen ruoka tankkauksesta saatavien kalorien ja hiilihydraattien suhteen. Tämäkin on hyvin yksilöllistä, mitään kaikille sopivaa annos määrää suhteutettuna käytettävään olevaan lääkitykseen ja liikunnan määrällä ei ole. T oivottavaa ei kuitenkaan ole se, että pelkäisimme liikkua siksi, että on insuliiniherkkä ja pelkää hypoglykemiaa, joita liikkuminen voi aiheuttaa. Me opimme kokeilemalla ja vaikka niitä, joskus tapahtuu niin se ehkä se muistuttaa kuinka seuraavalla kerralla pitäisi toimia. Kaikille se ei kuitenkaan ole näin yksinkertaista, koska se tasapainoilu ei suoriudu niin helposti, ja sitten ollaankin vuoristoradalla, josta on vaikea irrottautua, vaikka tekisi mitä, mikään tekeminen ei tuntuisi tasapainottavan sokerin määrän arvoja veressämme.

Meitä diabeetikkoja varten on terveydenhoidon ammattilaisia, jotka ovat ottaneet erikoisosaamisikseen diabeteksen. Meillä on mahdollista saada näitä terveydenhoitopalveluita työterveyshoidosta, yksityisiltä toimijoilta ja kunnallisilta terveydenhoitolaitoksilta. Tällä hetkellä arvuuttelemme mitä tämä tarkoittaa lopullisessa sote-ratkaisussa eli kuinka se toteutetaan tässä uudessa sote-alue/maakuntahallinto alue ratkaisussa. Ainut varma asia tässä on, että eivät nämä terveydenhoitoammattilaiset minnekään häviä, epävarmuutta tuo ainoastaan kuinka kaikille heidän saatavuutensa taataan. Kirkkonummelaisille en usko tämän muutoksen tuovan kovin suuria muutoksia, koska työterveydenhoito todennäköisesti jatkuu samanlaisena. Ehkä vain yksityisen, kunnan ja erikoissairaanhoitoon keskittyvän Jorvin tehtävän jakoa jatkossa voidaan miettiä. Mutta uskoisin, että diabeetikoille jokaiselle oman tarpeen mukaista hoitoa löytyy. Diabeetikolle on se oman terveyden tasapainon löytymisen kannalta tarpeellista saada sitä terveydenhoitoon kuuluvaa palvelua. Ilman heitä emme pystyisi löytämään ja saamaan niitä lääkkeitä, niitä neuvoja, joilla voimme itse vaikuttaa tähän terveytemme tasapainoon.

Lääkitys ja kuinka itse lääkitsemme itseämme, on näitä terveyden tasapainoon liittyviä asioita. Saamme yleensä ohjeistuksen siitä mitä ja kuinka paljon, kuinka usein mitäkin lääkkeitä käytämme, säännöllisten kontrollien avulla, joissa meistä jokainen pystyy myös jatkossa käymään. Ilman niitä olemme tuuliajolla ja tasapainolaudasta tulee keinulauta, joka keikkuu laidalta toiseen. Mutta omaan lääkitykseen vaikuttaa paljon nämä muut tekijät: ruokailu ja liikunta. Mutta ei pelkästään nämä. Tekijöitä voi olla muita moninaisia, joita emme edes itse tunnista kuten stressi. Merkittävä ja tärkeä tekijä omassa hoidossamme on kuinka hyvin pystymme omaa verensokeri tasapainoamme tarkkailemaan mittaamalla niitä sokeriarvoja. kaikille se ole niin välttämätöntä ja tasapaino löytyy tietämällä ja tuntemalla oman kehon viestit, milloin asiat ovat kunnossa milloin ei. Mutta ne tarvittavat mittausvälineet ovat kaikkien saatavilla terveydenhoitopalvelujemme kautta. Ja jokaiselle diabeetikolle ne ovat ilmaisia.

On vielä yksi terveydentasapainoon vaikuttava tekijä, mikä tuossa etusivun kuvassa on esillä, mutta jossa ei ole tätä tekijää kuvattu. Sitä voisi, jossakin mielessä kuvata vaikkapa tasapainolaudan pystytolppana, ei siksi, että pitäisi terveydentasapainoamme pystyssä, mutta tuota lautaa se pitää pystyssä. Jos se tolppa on huonosti kiinnitetty missä tasapainoilemme, tasapainoilu tulee olemaan vaikeaa. Tämän pystytolpan kiinnitykseen vaikuttavat kaikki aikaisemmin esitetyt asiat: ruokailu, liikunta, terveydenhoidonammattilaiset ja lääkitys. Nämä kaikki vaikuttavat mielenvireyteemme, jota pidän yhtenä tasapinottavana tekijänä.

Kuinka hyvin ruokailemme, tai sisältyykö ravintoomme jotain sellaista, joka itsessään tuo sitä mielihyvää vaikuttaen vireyteemme. Myös huono mielenvireys voi vaikuttaa siihen kuinka loppujen lopuksi ravintomme nautimme. Onko se vain välttämätön tapahtuma, joka on muutaman kerran päivässä tehtävä hengissä pysymisen edellytyksenä. Useinhan ne ovat pelkästään sitä, mutta tavallista paremmalta maistuva ruoka, paremmin esille tuotu ruoka itsessään voi jo vaikuttaa loppu päivän mielenvireyteemme. Me emme pysty tekemään jokaisesta ruokailuhetkestä nautintoa, mutta olisi hyvä yrittää löytää jokaisesta ruokailuhetkestä jotain sitä hyvää, joka vaikuttaa positiivisesti mielenvireyteemme. Myös muut huonoon mielenvireyteemme vaikuttavat asiat voivat vaikuttaa siihen, että emme edes pysty nauttimaan mistään hyvästä ruuasta, voi olla että emme edes tunnista sitä. Vaikka tyrkyllä olisi minkälaista tahansa Chateaubriand-pihviä, viimeisen päälle laitettua kalaa hienoine kastikkeineen, meille ei vain maistu mikään.

Liikkumisella haetaan myös terveyden ja oman kunnon ylläpitämisen lisäksi mielihyvää siitä tekemisestä mitä liikkumisen myötä tulee. Liikkuminen vaikuttaa hyvin paljon mielenvireyteemme. Kukaan ei varmasti kiellä, sitä että, reippaan jopa hikeä pukkaavan liikunta hetken jälkeen kaikki ajatukset tuntuisivat tulevan paremmin esille asioista, jotka ovat elämässämme tärkeitä työn, muiden harrastusten ja muuhun yksityisyyteen liittyvien asioiden kohdalla. Toisille elämä ilman liikuntaa ei tuo minkäänlaista mielihyvää eikä mielenvireyttä. Mutta, niin ikävää kuin se onkin toisten kohdalla jo huono mielenvireys vaikuttaa siihen, että haluaako edes liikkua. Löytyy syitä ja selityksiä, miksi nyt tai tänään ei tarvitse lähteä lenkille, harrastamaan mitään. Sikäli mielenvireys on tasapainottava tekijä myös liikkumisen osalta.

Se minkälaista terveydenhoitopalveluja meillä on saatavissa ja käytettävissä vaikuttaa omalta osaltaan mielenvireyteemme. Jos palvelu on hyvää ja asiantuntevaa, uskomme enemmän itseemme ja mahdollisuuksiimme hoitaa diabeetikkoina saamiemme ohjeiden ja oman kokemuksen avulla. Jos, mielenvireys on kohdillaan.

Mielenvireyteemme voivat vaikutta hyvin monet asiat, kuten miten pärjäämme työelämässä, tai onko töitä ylipäätään. Onko niitä ystäviä, joiden kanssa voi tehdä ja harrastaa mieleisiä asioita ja purkaa tuntoja vaikeita. Voimme pitää mielenvireyttämme osallistumalla itsellemme mielekkäisiin tapahtumiin, joten osallistutaan ja pidetään mieli vireänä.